Sitten matkaan. Körökörökörökörö.....
Ja pysähdys huvittavan nimiselle huoltoasemalle.
Ei kyseessä ei ole paikallinen drive-in bordelli vaan keskitasoa siistimpi huoltoasema. Pesimme tuulilasin, tankkasimme, kävimme pissillä ja minä ostin ison mukin kahveeta. Scooter playlisti oli puolessa välissä. Jatkoimme matkaa tylsien maisemien vilistäessä ohi. En ole koskaan nähnyt näin paljon maissia. Mielenkiintoinen kohde numero kaksi olivat tuulivoimalan lapoja kuljettavat rekat.
Aika vaikuttavan kokoisia livenä noin läheltä. Körökörökörökörö...
Trippailin pääni sisällä miettien kaikenlaista. Pysähdyimme Dixonissa wal-martiin. Ostin toisen farkkupaidan ja 6$ crocs kopiot. Kaikenlaista auton huoltolitkua hankimme myös. James osti homoisasti smirnoff icea siksarin ja matkalaukun sekä gatoradea. Kohtasimme kaupassa Jameksen työkaverin (UPM raflatacilla on tehdas mailin päässä).
Taas kului pitkä tovi ja minut pelasti nukahtamiselta vain Jameksen törttöily liikenteessä (meinasi ajaa punasia päin). I-88 toll roadilla sai äksöniä kun piti kaivella kolikoita. I-88 jälkeen jumahdimme kauheaan ruuhkaan hieman ennen kahdeksaa illalla. James käski TomTomia määrittämään uuden reitin ja välttämään freewayta. Uusi reitti kulki kutakuinkin samaa suuntaan koko ajan ja boonuksena pääsimme todistamaan hirveintä hoodia tähänastisella matkalla. Crackin myyjät päivystivät kulmilla ja meininki oli kuin the wire sarjasta. Noh hostellimme sijaitsi onneksi kuitenkin enemmän keskustassa. Kun saavuimme gps:n osoittamaan kohtaan emme tajunneet, että majoittuisimme ravintolan yläpuolella. Siispä pyörimme aikamme kunnes ravintolan paitaan sonnusautunut setä ajoi meitä pois valet parkingista, mutta kun selvitimme mitä olimme vailla neuvoi meidät perille ja parkkasimme automme hintaan 10$ yö (ei paha). Ensin saavuimme ravintolan aulaan. Sitten odottelimme hetken ja paikan selkeä patriarkka tuli ja hoidimme checkinnin. Ravintolassa oli mukava kreikkafiilis ja luulenpa, että tulemme siellä vielä syömään.
Huoneemme on pikku luukku kaksikerrosta ravintolan yläpuolella ja sisäänkäynti on kadulla seuraava ovi. Olipas selkeä lause. Voisivat mokomat jonkun kyltin vaikka laittaa, että ihmiset löytää perille. Noh netti toimii ainakin tähän asti moitteetta ja pesutilat on kunnolliset ja puhtaat. Olemme vielä lähellä keskustaa monien baarien ja ravintoloiden vieressä. Sears Tower kummittelee taustalla.
Tässä kämppämme sisus.
Ikkunasta avautuu idyllinen tiiliseinä. Olen hieman väsynyt ja kuuntelimme 34 kappaleen Scooter playlistin läpi noin 3,5 kertaa.
Koska teksti on vähän nysä tässä lisää toivomianne kuvia minusta.
Krapula ja 44 astetta lämmintä.
On kärsivä pekez.
Paras bloody mary mitä olen ikuna saanut.
Tuommoisen kun tietäisi aina saavansa kun tilaa bloodymaryn niin voi veljet. Usein kuitenkin joutuu pettymään.
Mutta nyt narautamme reissun toisen salmiakkipullon ja katsotaan sitten lisää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti