Päivä 31 Ajelua

Aamu alkoi samoissa merkeissä kuin edellinenkin. Söin ensiavuksi eilisen subwaysalaatin mukana tulleita keksejä ja harjasin hiukseni. Kyllä hiusten harjaaminen poistaa nälkää, että pitäkääpä tytöt mielessä. Nielin vahingossa myös hieman hammastahnaa, mutta tätä en suosittele pitempiaikaiseksi ratkaisuksi nälänhallinnassa. Olimme eilen Lonely Planetia selatessa havainneet lupaavan aamupalapaikan mistä saa kuulemma hyviä munakkaita. Otimme auton alle ja karautimme matkaa. Parkkipaikka ravintola takapihalla ja siellä jouduimme roadragen (laus. roud reiz) uhriksi kun joku monivamma kääpiö kaasutti maalipintaamme hipoen vapaaseen ruutuun. Löysimme omamme heti seuraavasta rivistä, kun saimme ensin uskoteltua muorille, että olimme tulossa sinne mistä hän on poistumassa. Ei bongannut ilmeisesti vilkkuamme. Paikka oli kuitenkin pyssyllä täyteen ammuttu ja jonoa riitti ulos asti. Tyydyimme isoihin kahveihin (ja James johonkin viineriin) starbucksin kilpailijassa coffee bean & tee leaf ketjun paikassa. Hyvää sumppia sai sieltäkin. James väitti nähneensä täysin kommandona olevan naisasiakkaan, mutta oletan, että kuumuus oli sekoittanut päänsä.

Virkistyneenä ajoimme kohti hollywoodia. Parkkeerasimme paikallisen koskikeskuksen parkkitaloon ja aloimme katsella mistä saisi murua rinnan alle ja samalla parkkipaikan validoitua. Ensin lähdimme ulos missä jos jonkilaiseen asuun pukeutuneet ilveilijät antoivat turistien ottaa itsestään kuvia. Varoin tarkoin heitä kuvaamasta ettei kuuluisi: change ? Jotain kuvattavaa kuitenkin löysin.
Super size me bitch !

Fascinating !


Kävelimme bulevaardia pitkät pätkät ja lopulta käännyimme takaisin kohti kauppakeskusta.Pitkällisen sompailun jälkeen valitsimme italialaisen paikan ja sieltä ulkopyöydän varjosta. Näkymä oli alas alatasolle jossa oli jonkilainen lava ja penkkirivejä. Jonkilainen kilpa oli alkamassa. Ensin kuitenkin söimme. Oma menyyni oli lähes sama kuin eilen Toastissa, mutta tarjoilija oli mies, annokset pienempiä ja kalliimpia. Noh ei tullut vielä kipuraja vastaan ja ruoka oli kuitenkin hyvää. Lähdimme alas tarkastelemaan kilpaa joka oli osoittautunut jonkinlaiseksi popstar,idols tahi talentti showksi. Huomioni kiinnitti kuitenkin eräs järkyttävän suuri ruukku josta oli tehty tuhkakuppi.

Emme jääneet seuraamaan kisaa koska luonto kutsui taas. Seuraava kohteemme oli mulholland drive.

Uskomattomia maisemia ja kiva kiemurainen joskin hieman huonokuntoinen tie. En pistä tähän kuvaa hollywood merkistä enkä hollywood bowlista koska kamerallani ei tullut niistä hyviä kuvia. Jameksen kamerasta kun saan kuvat niin tulee isompi päivitys. Ajelimme takaisin alas ja suuntasimme kohti kaupunkia. Yhtäkkiä havaitsimme olevamme taas west hollywoodissa.

hmm.. epäilykset heräsivät ja vahvistettiin 3 sekunnin päästä kun ohi ajoi auto..

..kuusi miestä sisällä.

Pyörimme hieman autolla lisää ja päädyimme ajamaan beverly hillsiin.

Suoritimme pakolliset kekeilyt. Huomasimme taas että meksikaanit eivät piittaa kylteistä. Lähdimme ajelemaan kohti Union Stationia. Matkalla sydämen tykytyksiä aiheutti jälleen yksi liikenne urpo joka meinasi ajaa päälle tullessaan parkkitalosta.

Union Station kylpi auringon valossa nätisti.

Lähdimme ajamaan kohti Hostellia. Matkalla jumituimme hienoiseen ruuhkaan ja opimme, että meksikolaisten miesten mielestä on parasta ajaa aivan toisen perässä ja kaasutella ja pysähdellä. Tööttiä he käyttävät liberaalisti toisten ajaessa tasaisesti eteenpäin ja ilmeisesti uskovat, että näin pääsee nopeammin etenemään. Vittu mitä urpoja.

Muutenkin amerikkalaiseen autokulttuuriin liittyy pieniä erikoisuuksia. Renkaita ei vaihdeta ennenkuin ne hajoavat alle. Tästä syystä jokainen tienvarsi on täynnä hajonneiden renkaiden palasia. Ja välillä isommat kappaleet päätyvät ajoradalle. Tööttiä käytetään kun ei muuta osata. Töötti on myös väline jolla tervehtiä kavereita. Vilkun käytön taitaa vain aniharva. Ja onhan se turha jos joka paikassa on liikennevalot tai muut autoilijat ovat telepaatteja. STOP merkki on tällä mantereella varsinaisen inflaation kourissa. Niitä on joka paikka väärällään. Parhaimmillaan risteyksessä neljään suuntaan kaikilla on stop merkki. Autolla ajetaan ikkuna auki ja ilmastointi täysillä ja valitetaan kun bensakin on niin kallista, että tarvitsee rukouspiirejä huoltoasemien pihalle ja presidentin on otettava siihen kantaa. Ehkä tämä selittää osan asioista.

Tämän muuten ytimekkään kannanoton on ilmeisesti päässyt kuitenkin rustaamaan sama veikko joka ne tietkin maalaa =P.

Jaahans kello on puoli kahdeksan ja voisipa harkita kaupassa käyntiä jos virtaa riittää. Näihin kuviin näihin hikisiin tunnelmiin.

Päivä 30 Parakilta rantaan

Aamulla parakissa haisi kuin intin tuvassa. Onneksi olin jo valmiiksi karaistunut ja olin nukkunut hyvin. Aamu säätöjen jälkeen lähdimme kävelemään pihalle etsimään ruokaa. Bongasimme ennen pitkää 7-elevenin sekä subwayn. Otin subwaysta kalkkunasalaatin leivän sijaan. Kaupasta ostin puoli quarttia (about 1,5l) aitoa kalifornialaisen lehmän maitoa ja ison kahvin. Köpöttelimme sitten takaisin kämpille nautiskelemaan aamupalaa. En syönyt salaattiani kokonaan koska olin ennen reissua hotkaissut loput eiliseltä jääneestä juustotriplewhopperista. Sapuskat olivat erinomaisia.

Kun olimme ravitut lähdimme lampsimaan kohti venice beachia (siis itse rantaa). Matka taittui minun hikoillessa kävellen aika kivuttomasti. Karkeasti noin 2-3km kävely. Emmekä apostolin kyytiläisinä joutuneen maksamaan rannalla 7$ parkkimaksua. Viinanpoistuminen elimistöstä ja outojen salaattien syönti oli saanut vatsan hieman sekaisin. Kävin istumaan rannan yleiseen vessaan joka oli verrattain siisti vastoin pahimpia pelkojani. Minun loossissani oli vain lukko rikki joten yhden naishenkilön päivä meni pilalle. Ranta oli upea ja todella iso. Hienoa hiekkaa vaikka kuinka. Tosin paikallisten mukaan lähes tyhjä.

Meksikaani setä otti tytöstään kuvia ja minun kävi kateeksi. Aloimme lampsia kohti santa monica puolta rannasta. Osan matkaa taitoimme rantakatua jossa oli jos jonkinlaista kojua ja putiikkia sekä kaikenmaailman hippejä ja ennustajia. Bongasin crocsit hintaan 25$, mutta en vielä ostanut. Muutakin kiintoisaa siellä oli joten ehkä pitää palata vielä ennen kuin suunnistamme pois Losista. Rantalentiksen peluuseen oli vähintäänkin hyvät puitteet.

Viimein pääsimme kuuluisalle laiturille josta tuli ihan O.C. mieleen.

Mitään ihqua teinidraamaa emme valitettavasti todistaneet vaan paljon vanhempaa väestöä onkimassa ja nuorisoa huvipuistossa. Meitä huvittivat myös tupakoitsijoille varatut avokarsinat (noin 1mx2m). Rannalla oli paljon pyörävuokraamoja ja pyörä olikin suosittu kulkupeli rantsussa. Jopa niin pitkälle oli menty että kaksikaistainen pyörätie kulki koko rannan mitan ja siinä oli jalankulku kielletty. Kun laituri oli nähty kävelimme takaisin tukikohtaan ja minä söin salaatin loppuun. Vaihdoin pois hiekkaiset ja likaiset sukat ja hieman kuosittauduin muutenkin juomalla kylmää maitoa. Meidän jääkaapilla on selkeästi jotain todistettavaa.

Otimme auton alle ja lähdimme hieman pyörittelemään. Ajoimme ensin Long beachille, missä oli paljon police brutalitya (näimme siis poliiseja). Ainakin kaksi pidätystä. Koitimme päästä ihmettelemään Queen Marya, mutta se oli maksullisen parkkisydeemin takana. Pitäkööt tunkkinsa ajattelimme ja poistuimme. Amerikka on selkeästi teinixiytymässä. Sana crossing on lähes kaikkialla korjattu mielestäni typerällä x-ing väännöllä. Kas näin.

Muutenkin kaikki luonnollinen on kovin vaikeaa. Jos kadussa lukee vaikka viesti 'CLEAR KEEP' ei autoilijan ole suinkaan tarkoitus alkaa linnansa kevät siivousta vaan jättää väliä asiaan x. Viesti on kirjoitettu siten, että ensin tulee vastaan sana KEEP ja sitten CLEAR. Jokainen tavallisella lukunopeudella varustettu lukee sanat kuitenkin aina ylhäältä alaspäin ja näin niiden järjestys on nurinkurinen. Suuttuttaa moinen. Long beachin jälkeen ajoimme Anaheimiin katsomaan olisiko Selänteen tepillä sauna lämpiämässä. Emme löytäneet miestä joten tyydyimme käyttämään paikallisen postin palveluita. Hieman alkoi vatsa taas kurnia. Selasin Lonely planettia ja päädyimme iltapalalle paikkaan nimeltä Toast.

Toast sijaitsee west hollywoodissa joka on tunnettu juutalaisista ja sodomiiteista. Alueelle kesti ajaa ainakin puolisen tuntia ja kerkesi jo tulla pimeä. Melkoista hoodia oli välissä ja muistaakseni yksi police brutalitykin nähtiin taasa. James meinasi ajaa suojatiellä aasialaismiehen ylitse kun seurasi kymmenpäisen ortodoxijuutalaisjoukon elämöintiä jalkakäytävällä. Pulssi ei ehtinyt kunnolla tasaantua kun jo löysimme määränpäämme. Autollekin löytyi klo 21 aikaan mukavasti ilmainen parkkipaikka ravintolan vierestä.

Pääsimme pöytään ja tilasin 12,95$ maksavan chicken chow salaatin ja jäävettä. Kaikesta näki, että olimme gay alueella. Vedessäni oli sitruunan pala ja jo kohta sisään hypähteli jannu joka liittyi iloisesti hölöttäen epäilyttävän näköiseen seurueeseen. Eipä siinä seutu on siistiä ja varmaan on tosi nastoja klubeja ja kaikkee =D. James tilasi hirvittävän kokoisen pihvin ja kokiksen. Ennen ruokaa tuli pöytään tuoretta patonkia tai jotain sämpylää sekä älyttömään hyvää oliiviöljyyn tehtyä yrttiseosta. Annokseeni oli teurastettu kana ja koko komeus avokadoineen, eksoottisine juustoineen ja muine rehuineen tarjoiltiin hillittömän kokoisesta kulhosta. Söin kuitenkin kaiken. Ehkä halusin tehdä vaikutuksen tarjoilijaamme joka oli reissun tähän asti kaunein nainen. James tilasi vielä suklaakakkua jälkiruuaksi ja höpötti jotain homoperinteestä. Toast oli yksi reissun parhaita syömälöitä. Vastinetta rahalle, kaunis henkilökunta eivätkä edes veloittaneet juomista. Jätimme vähän reilumman tipin ja ajoimme kämpille. Nukkumatti korjasi enkä kerennyt blogata.

Päivä 29 Krapulassa Death Valley jep jep

Olin eilen illalla tintannut huolella erinomaiseksi osoittautunutta smirnoff vodkaa Dr.Pepperin kera. Kävin korjaamassa pienessä tumussa Las Vegasin aiheuttamaa lovea matkakassassa pelaamalla black jackia. Lopputulos : jäin koko reissun uhkapeleistä about 380$ voitolle. Hyvä niin. Kaikkiaan aika miellyttävä kokemus se vegas. Kuuma, mutta selvtittiin silti, vähän muovinen maku jäi. Huippuja kohteita ja sopivasti vedetty överiksi. Kaikesta extrasta sai maksaa kuten jääkaapista ja nettiliittymästä. Carrot Top oli hauska. Noh heräsin sitten aamulla klo 9:42 ja alkoi armoton kamojen kokoilu ja säätäminen pienessä krapulassa. Viimein karautimme matkaan kohti los angelesia.

Matkan luultavasti lämpimin osuus seurasi. Ohitimme kyltin jossa kiellettiin liftaaminen 20 seuraavan mailin matkalta, koska kyseessä oli detention facility area.

Sieltä ne rosvot liftaa pois !

James kertoi että etsisimme salaisen armeijan tukikohdan. En epäillyt hetkeäkään etteikö himokuvaaja ystäväni haluaisi jotain 'hienoja shotteja' ja että emme kiertäisi niiden tähden muutamaa sataa mailia. No ei sentään. Pysähdyimme syömään eräään sotilastukikohdan liepeille. Minulla oli rapula ja halusin jotain raikasta. Tilasin Chef's salaatin ja jäävettä. Minusta taitaakin tulla salaatin syöjä. Annos oli iso ja siinä ei ollut lainkaa leipää tai muuta paskaa vaan tuoretta vihannesta ja kinkkua sekä kalkkunaa ja kananmunaa ja jalapeenoja. En jaksanut kaikkea vedellä. Ruuan toimitus vaan kesti tuhottoman kauan josta ainoa miinus. Sitten lampsimme ulos ja James halusi poseerata.

Siellä niitä ufomiehiä leikellään.

Jatkoimme matkaa kohti death valleyta. Lämpötila kohosi tasaisesti. 4500 ft korkeudella vain 44 astetta. Matkalla ohitimme todellisen metropolin ja pilemestan nimeltä mercury.

'Ei palveluita' Huibua.

Pääsimme vihdoin laskeutumaan death valleyn pohjalle. On muuten uskomaton fiilis kun ulkona on viisimiljoonaa lämpöä ja on krapula. Ei hyvä.

Nousin autosta vain hetkeksi napatakseni kuvan vaeltajastamme.

Itse istuin suurimman osan ajasta autossa itseäni stetsonilla leyhytellen. James sen sijaan pompsi vähän väliä autosta kuvaamaan.

Näihin tunnelmiin jätimme death valleyn.

Puuuh.

Lopuksi ajoimme kivaa mutkaista ja todella pomppuista vuoristotietä kohti los angelesia. Pysähdyimme jossain pikkukaupungin tapaisessa sata mailia ennen Losia. Tämänkään huoltoaseman ilmapumpussa ei ollut mittaria. Alan ymmärtää miksi ihmisten autoista hajoilee renkaat. Ilmanpaineen mittaus .. mitä luuserien touhua. Paikallisen burger kingin johtoon muuten riittää yläasteen puukäsitöiden suoritus tutkinto. Ainakin niistä viesteistä päätellen mitä management oli työntekijöilleen jättänyt tiskin taakse. Salaa niitä luimme ja hekottelimme. Lopulta alkoi ilma viilentyä. Valitettavasti tuli myös entistä kosteampaa ja lopuksi sukelsimme pahaenteiseen sumupilveen. Hostellimme (hostel california) löytyi Venice Beachilta ilman suurempia ongelmia. Majoitumme 30 hengen parakissa =D. Kävin suihkussa ja taas on hiki. Prkl mitä touhua.

Päivä 28 Stratosphere ja smirre

Olin taas aamulla hereillä monta tuntia ennen Jamesta. Johtuu ehkä siitä, että olen sammahtanut ennen kahtatoista. Kävin likoamassa kylpyammeessa ja lopulta pesin itseni. Kun olimme nauttineet aamuoluet ja syöneet jo perinteeksi muodostuneet viinirypäleet, käänsimme huomiomme kohti kaupungin suurinta fallossymbolia eli stratosphere hotellia. Siis vaihdoin päälle puhtaat sukat ja kalsarit, puin ylle kekelasit ja nahkastetsonin ja olin valmis lähtemään ulos. Puin myös housut. Kohteenamme oli monorail jonne ostimme sikamaisesti hinnoitellut 12$ day passit.

New York New Yorkissa kävimme vuoristo radassa jossa James jäi kiinni kameran salakuljettamisesta. Idiootti otti sen esille kameran edessä ennen kuin pääsimme ylös sitä isoa mäkeä. Joten meidät pysäytettiin ja kaiffari tuli kohteliaasti noukkimaan kameran että päästiin matkaan. Että mää häpesin =D.

Ulkona oli jälleen aivan helvetillisen kuuma. Pääsimme kuitengin hengissä stratosphereen jossa söimme myöhäisen aamiaisen siis iso pihvi ja pari kaljaa. Jjeej. Sitten ostimme liput ylös paikalliseen näsinneulaan ja kaikkiin kolmeen vatkaimeen. Big shot lähetti ylös suurella kiihtyvyydellä Las Vegasin korkeimpaan kohtaan. Hyyyvä. X-Scream teki 'kohta putoatte' manoovereitä neulan reunan yli (tässä olisi etupenkki ollut hyvä). Viimeisenä oli 'Insanity' joka oli perinteinen centrifugi vatkain mutta boonuksena upeat näkymät Stratospehere towerin reunan ulkopuolella. En osaa sanoa mikä oli paras mutta paskin oli X-Scream.

Tämä jättikäsi vatkasi meitä laidan ulkopuolella ja me nauroimme ja nauroimme (emmekä vähiten vastapuolella istuvan tyttöparin toiselle osapuolelle joka meinasi saada jonkun hermoromahduksen ja slaagin =D. Tosin olisin ollut heti kärppänä auttamassa koska kaverinsa oli kissa.)

Lähdimme pikku hiljaa valumaan kohti homebeissiä. Vitutti ja oli kuuma. Välillä menimme jonnekin kasinoon, ihastelimme kissoja ja sitten taas piti mennä ulos ja olla kuumassa. Bellagiossa oli ihastuttava suihkulähde show josta pari kuvaa..
Tumma hipiäinen nainen pilasi ensimmäisen kuvan

Oikeasti juttu oli aika vaikuttava

Pariisi


Aloimme olla aika ryytyneitä, mutta pääsimme kotiin Luxoriin ja jaksoimme vielä kiivetä atrium levelille mistä ostimme liput illa Carrot Top standup esitykseen. Aikaa esitykseen alkuun oli kuitenkin niukasti joten painelimme munaravia kämpille. Otin matkalla jäitä hattuun kirjaimellisesti säästääkseni aikaa. Hörppäsin pari aika stiffiä smirrepepperiä ja päätin vielä kerran mainostaa walmartia viinakauppana.
Hyvää votkulia (mun mielestä) hintaan alle 20$ 1,75l pullo. Walmart <3.

Toisin kuin juoppojen vodkapullot tämä on lasia ja tässä on kantokahva !

Nyt olemme taas huoneessa ja smirre maistuu. James nukkuu ja kuorsaa jo alasti ja minä vaihdoin juuri peräruiske infomercialin pois päältä telkkarista. Nyt on Bill Clinton telkkarissa. Mies on yksi henkilökohtaisia sankareitani vaikka ei osannutkaan sanoa 'mitä vittua kuuluu teille kuka munaani imee'. But I digreess.. joo kohta menen häviämään rahaa ja sitten tulen takaisin nukkumaan.

Edit: Unohdin mainita elämän pikku valopilkkuja nimittäin jonkun tvshown missä mainittiin amy fisherin sex tape. En olisi ikumaailmassa tajunnut tätä varestaa ilman sitä. Niin ja kiitos Jokke kun taas uudelleen tutustutit www.biertijd.com tavaraan. Kivan näköistä. Cheers !

Päivä 27 Star Trek ja simahtaminen.

Aamulla oli paha maku suussa. Sitten otin oluen ja söin pari viinirypälettä. Katselimme aamulla Everybody loves Raymond ja jotain muuta sälää telkkarista. Sitten lähdimme etsimään the Star Trek experienceä. Se löytyikin hotelli Hiltonista. Paikkaan oli selkeästi panostettu täysillä vegas tyyliin.

Kävimme syömässä Quark's ravintelissa. Itse vedin Warbird pihvin ja James jotain tribblepalleroita. Kaljaa join myös. Nam nam.

Hyvin ravittuina olimme valmiit kohtaamaan klingonit huibussa takaa-ajo simulaattori vatkaimessa. Täällä ei saanut kuvata =(. Hauskaa oli.
Sitten haahuilimme hetken lisää ja räpsimme vähän kuvia.

Lopuksi vielä vastustimme borgien assimilaatio yrityksiä hauskassa lavaste sokkelossa ja 4d teatterissa lasit päässä ja tyynystä tuleva tappi perseessä. Mahtavaa.
Näihin tunnelmiin jätimme näyttelyn krääsäkaupan kautta josta ostin kamaa.

Paikassa pyöri henkilökuntaa kaikenmaailman star trek maskeihin puettuna. Suosikkimme oli klingoni joka periaatteessa vaan vittuili kaikille.

Sitten lähdimme takaisin kämpille jatkamaan suurta amerikkalaista kaljatestiä. Tuhosin myös southern comfortin ja absolutin loput. Uni korjasi nopeasti eikä loppupäivästä ole enää raportoitavaa. Syytän ilmastoa väsytyksestä.

Päivä 26 Bloodymary Hoover ja turnajaiset.

Aamu alkaa aalla. Tarkemmin sanottuna oli kuuma ja lähdimme metsästämään aamupalaa. Löysimme sitä henneseys baari/ravintolasta. Aamupalaksi vedin kanankoipia, Salaatin, Tuopin Guinnesia ja kaksi bloody marya jotka oli tehty todella hyvin ja huolella. Selleri rouskui ja tokkurainen olo parani hetkessä. Boonuksena tarjoilijamme Leighann oli kuuma kissa. Jameksella on kuva. Oman kamerani olin unohtanut autoon.

Syötyämme lähdimme kohti hoover damia. Yhdessä välissä pyörittelimme katto alhaalla pitkin Vegasia. Oli lämmin.

Ja kuuma


Hooverin pato on selkeästi inspiroinut taktisten ampumapelien kenttäsuunnitelijoita.

Kuumuus ajoi meidät nopeasti pois padolta. Käväisimme walmartissa kalja ostoksilla. Hankin myös lavallisen dr.pepperiä hintaan 5,50$. Hyvä diili. Stalkkasin myös tosi hyvän näköistä MILFiä kunnes huomasin, että joku kelvoton on turmellut hannah montanan mainoksen.

Julkeaa toimintaa. Noh selvisimme takaisin kämpille silti. Hörpimme kaljaa ja söimme viinirypleitä. Hedonismbot olisi ollut kateellinen. Sitten lähdimme kohti Excaliburia, missä olisi kohta tarjolla ruokaa ja viihdettä turnajaisten muodossa. Ei tarvinnut pettyä. Kokonainen kana käsin syötävänä, kaljaa, ritareita ja wenchejä. Huzzaaah ! Kuvaaminen oli valitettavasti kiellettyä. Meidät oli istutettu Dragon katsomoon joten hurrasimme esityksen pahikselle elikkäs dragon knight mordredille. Lopuksi oli vielä akrobaatti esitys jossa pikkukiinalaiskissa teki voltteja sun muuta ohuen puomin päällä. Niin ja lopputaistelu jossa kipunat sinkoili miekoista ja pahiksella oli liekinheitin.

Viimein takaisin kämpillä sammahdin vaatteet päällä poikittain sängylle. Pieni krapulan tynkä vaivaa, mutta lähdemme star trek exhibitioniin ja koetamma samalla löytää jälleen kuosittavan aamupalan. Näkyillään.

Päivä 25 +250$

Aamulla oli kekeilyä. Kuitenkin pääsimme ulos. Virhe. Jumalauta 44 astetta lämmintä ! Ei ole valkoisenmiehen hommaa. Olin kuitenkin aamulla pessyt hampaani ja uhonnut että tänään kävellään niin työtä käskettyä. En ollut aikaisemmin uskonut Jameksen tarinoita fööni tuulesta mutta nyt I is a believer. Siis on sitä kun normaalisti tuulen vire viilentää on täällä kuin joku töröttäisi fööniä naamaan. Deliriumin vallassa pääsimme Hooterssiin josta löysimme syömistä. Luutonta kana shittiä ja kannu kaljaa kiitos. Nancylla oli pienin mustantytönpylly mitä olen ikuna nähnyt. Ostin Annalle (nimi muutettu) tiimistringit. Ja Hannulle (nimi muutettu) aidon Las Vegas vuotaraaputtimen.
Calling all ships this is your captain speaking. We've made contact with the mothership.


Loppupäivä olikin onanointia kotiväen kanssa irkitse ja uhkapelausta vailla sen kummempaa osaamista. Varestin south parkin heavy metal jakson jonka katsoimme juoden southern comforttia. Kummallisen hyvä fiilis. Sitten lähdin sooloilemaan ja voitin 50 dollaria. Nyt James vetää hirsiä ja minä odotan lisää kuvia koto suomesta.

Täältä tähän.

Päivä 24 Las Vegasiin

Heräsimme taas aamulla yllätykselliseti ja lähdimme kohti grand canyonia. Koska olimme hillopäälliköitä emmekä tahtoneet avustuksilla elävien mukaan lentsikkaan marssimme ilman varausta helikuupteri yhtiöön grand canyon airportille ja ostimme lennot 245$ mieheen.
Tässä yksi maisema

Nyt pitää lähteä ryyppäämään paska jatkuu aamusta
Paska jatkuu ilman unta..
James halusi vuoripukkeilla

Grand canyonissa oli myös kävellen paljon kivoja maisemia

mmhh tulee vaan Outia (nimi muutettu) ikävä.

Ennen lähtöä noin miljoona asteinen turvavyönsolki hyökkäsi Jameksen käsivarren kimppuun. Hän valitti kuin ämmä. En huomannut omassani kuin pientä lämpöä. Menimme syömään läheiseen meksikaanien pitämään pihviravintolaan.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. James otti onnekseen vain 1/2 ribsin koska se järkäle mikä lautaselleen tuli oli jo melkein liikaa. Good value there. Oma cowboy steak oli myös runsas pavuilla, folioperunalla ja maissilla. Talon oma kalja (rattlesnake beer) oli hyvää mutta kovin tyyristä. 3 x 0,33 oli 21$ ilman veroja ja 15% automaatti tippiä. Loppujen lopuksi kärsimme 85$ dollaria hyvästä ruuasta joka hitaudesta päätellen teurastettiin varta vasten. Mutta kerrankos sitä. Matka jatkui kohti hoover damia. Ameriikan teillä kannattaa pitää silmät auki. Silloin voi ohittaessa bongata pickupin lavalta jotain silmiä hivelevää ja palleja kutittavaa.
'76 camaro

Tai niin ainakin luulen ... klassikko kuitenkin.

Matkalla oli moneen kertaan käynyt selväksi, että minulla on laho pää. Keskustelimme kumppanini kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että minulla pitää olla pieni homoisa runoilijan vihko johon tuhertaa. Ainoa vaihto ehto oli Walmartin lemmikki kissa Hannah Montanan värejä kantava tuote. Teimme siis pienen lenkin ja pääsimme parkkikselle jossa oli pakko räpsäistä kuva siitä miten käy kun päästää vaimon rattiin.

I can has parking space ?

Hannah vihkoja ei ollu kierreselkä taskukoossa joten ostin perusvihkon, pari kynää ja perkeleesti Hannah tarroja. Sekä 6 plo gatoradea ja perhekokoisen smirnoffpullon (13,99$/1,5l). I luvs walmart. Niin ja heinekenia. Maksoin toista kertaa matkalla visa elektronilla joka toimii täällä kuin luottokortti. Ei muuten kannata hukata sillä isompia ketjuja lukuunottamatta mitään henkkareita tai pinnejä ei kysellä senkun höylää vaan. Ladoimme kamat autoon ja todistimme kuinka jo sisällä bongaamamme imbesillin näköinen highschool jamppa jolla oli taskut polvissa huuteli pienen arizonalaisen pikkukylän walmartin pihalla toisille vahinkolapsille 'wassup niggerz' ja piiri pieni pyörii. Pyörittelimme päitämme ja pistimme acdc:n soimaan ja ilmastoinnin täydelle kylmäykselle.

Niin ollessamme grand canyonissa (elevation 8000ft) oli ilma kuivaa ja vain 29C lämmintä. Heti tultuamme alas 3000 ft oli lasissa jo 35. Hoover damilla oli hirviät checkpointit terroristi pommien varalta, mutta koska allamme oli avo chrysleri niin menimme ruuhkattomalle pikkuauto kaistalle josta meidät heiluteltiin iloisesti läpi sen kummemmitta kuumotuksitta. Hoover damia on käynyt syynäämässä kaikki taktisten ampumapelien suunnitelijat. Oikeesti. Sen verta tutun näköisiä rakennelmia tuli vastaan. Niistä en kuitenkaan jaa teille kuvaa vaan tämän mielenkiintoisen lähinnä natsisaksasta muistuttavan kuvan jonka sielun veljeen törmäsimme myös New Yorkissa.


Selvittyämme padosta ja Boulder citystä seurasi pätkä valaisematonta kiermurtelevaa maantietä kunnes yhtäkkiä yhden nyppylän takaa edessämme velloi jo kaukaa uskomaton valomeri. Tämä on paras otos mitä pystyin liikkuvasta autosta pikkupokkarillani ottamaan.

Ja jo kaukaa havaitsin hotellimme erehtymättömän valokeilan kaikkein kirkkaimpana. Asumme siis Luxor hotellissa. Se on se mustalla lasilla päällystetty suuren suuri pyramidi jonka katolla on iso tuikku joka peittoaa muut las vegasin valon lähteet niin että sen näkee jo kaukaa.

Hirvittävän pyörimisen jälkeen onnistuimme viimein saamaan auton selfparkkingiin. Kiitos TomTom. James sanoi osuvasti että keke tiimi saapui kaupunkiin. Jättäessämme auton parkkiin otin takaloosterista pikkurepun selkääni, kassin powerade pulloja, toiseen kainaloon pahvisen walmart kenkälaatikon, päähän nahkastetsonin, jalkaan walmart maasto cargopantsit ja eläkläiset t-paidan. Näissä tamineissa luovimme checkinniin noin vartin. Luonnollisesti kaikki aasialaiset tällätyt akat ja muut naisenkuvat olivat aivan märkänä tälläisen alkuvoimaisen olemuksen edessä. Olinhan hiestä melko märkä. Klo 21:20 oli kaupungissa lämpöä 38 astetta Celsiusta. Aurinko ei ollut paistanut enään aikoihin. Pääsimme sisään huoneeseen, joka ei ollut buukkaamamme pyramidisivu vaan east tower luukku. Noh ei siinä vielä kaikki, mutta perkeleet eivät olleet edes jääkaappia huoneeseen laittaneet. Kaikesta huokui rahastuksen maku että tulkaa meille juomaan kylmää kaljaa. Onneksi näistä säälittävistä yrityksistä ei suomalainen teekkari lannistu. Olimme bonganneet käytävän päästä ilmaista jäätä jakelevan koneen (amerikkalainen instituutio ilmastoinnin ohella ja siitä myöhemmin) josta täytimme jääpala astian. Ja vessan roskiksen. Ja huoneen toisenkin roskiksen. Nauroimme räkäisesti lapulle jossa pyydettiin säästämään sähköä kun täällä nevadassa on kovin kuivaa. Oma oli syynsä saatana. Eikä siinä vielä kaikki. Langatonta verkkoa ei täällä ilmaiseksi ole eikä oikein edes maksusta. Respa kertoi, että verkko piuhan löytää telkkarin takaa (luonnollisesti) ja tämäkin lysti maksaa 13,99/päivä/läppäri. Että toivottavasti arvostatte näitä raportteja.

Hotellissa Jamekselle iski kummallinen pesimisvietti. Netin puuttuminen ei haitannut ja hän julmasti pilkkasi haluani päästä yhteyteen teidän rakkaiden kultapuppeleiden kanssa. Sitten hän alkoi silittää ja onnistuin ujuttamaan lähes tomaattivapaan YK-paitani mukaan. James kuvasi ständiltä pornoa ja otimme kalifornian shampajna kuvat (kyllä kuulitte oikein california champagne). zing zing saatana. James alkoi olla vauhdissa ja oikein natsina pakotti minut juomaan. Kun olimme hänen mukaansa tarpeeksi kuosissa kävimme käyskentelemään alas. Tämä paikka on täynnä aasialaista syntyperää olevia naisia joilla on lyhyet hameet. =D

Täältä tähän. en esikatsele tai korjaa mitään

Päivä 23 Inkkari pinkkarit myyvät hatun

Prkl ja jumaleissön. Motellin nettiyhteyden vuoksi ei kuvien uploadi bloggeriin onnistu. Blogi merkintä jää hieman torsoksi ilman asiaankuuluvia kuvia. Korjataan illalla vegasissa, koska ei siellä varmaan parempaakaan tekemistä ole.

Heräilimme Farmingtonissa ennen kahdeksaa. Kirjoitin kirjeitä kotiin, mutta en saanut laitettua postiin. Aamu Jameksen sanoin : tankattiin ja lähettiin vittuun. Kohteenamme oli mountain valley lähellä neljän osavaltion risteys kohtaa. Yön aikana oli jääkaappi tehnyt lujasti töitä ja 5 heinekeniani olivat todella kylmiä. En raaskinut antaa kaiken sen työn mennä hukkaan joten kiskoin kaljoja huiviini. Hyvää oli pitkästä aikaa kylmänä. Hieman ennen päämäärää oli pakko pysähtyä tyhjentämään rakko. Otimme asiaankuuluvat kuvat.


Mountain valleyssa oli kuuma. Ostin nahka Stetsonin ja näytän se päässä todella komealta. Otin kuvia kivistä ja lehmästä. Joka paikka on täynnä punaista hienoa pölyä. On niin kuuma, että autotkin käyttää hellepukua. Lähdimme pois ja tankkauksen jälkeen söimme burger kingissä. Minä otin triple whopperin juustolla. Mmmh good.
Kivi

Lehmä

Kuuma

Huomattavaa on että ollaan aika korkealla eli ilma on täällä yleensä hieman kylmempää.

Jatkoimme matkaa kohti grand canyonia ja maisemat muuttuivat metsäisemmiksi.

Auton hellepuku


Ohitimme Girls Ranch rd tie kyltin josta en onnistunut nappaamaan kuvia. Ranchille ei ollut ulkopuolisilla asiaa. Saavuimme pieneen motelliin, josta meidät potkitaan jo klo 10 ulos. Onneksi olemme taas saaneet lisätunnin päivään. Illalla katselin transsissa FOXin are you smarter than a fifth grader koska kilpailija oli varsinainen kissa ja hypähteli riemusta kun sai vastattua oikein.

Olin ostanut New Orleansista pullon Southern Comforttia. Se ei maistunutkaan yhtä hyvältä kuin teinivuosilta muistin vaan on melko makeaa. Noh minkäs teet pakko se on juoda ja meneehän tuo orange gatoraden kanssa. Koitan tänään punch versiolla. Hyvin on juopotteleva väki otettu motellissa kuitenkin huomioon. On lasten peptoa (joku närästys lääke) sekä tampooneja arvatenkin vaihtoehtoisia alkoholin nauttimismuotoja varten. Sitten tulikin nukkumatti kylään. Nyt aamulla vituttaa kun ei saa kuvia ja Jameksen vista vittuilee siten ,että kuvien poltto dvd:lle ja siirto minun käyttöön ja siten myös teidän nähtäville on kovin vaikeaa. Eniten vituttaa taas kaikki.

Juoppolasten pelastus


Paitsi se, että kohta pääsee testaamaan 4,99$ super breakfastin toiselle puolen katua.

Tässä vielä idyllinen vuoristokylänäkymä oveltamme.


kek siinä vähän päälle liimattua kuvaa stna