tiistai 16. syyskuuta 2008

Päivä 48 Kävelymatka ja hyvää olutta

Heräilin aamulla ja suussani oli karmea maku. Täällä on vessa huoneen sisällä ja suihku samassa tilassa, joten aamulla oli hieman jonon tynkää päästä hamppipesulle. Totesin tilanteen kestämättömäksi ja puin farkut häveliäisyys syistä päälle ja lähdin hinttipussini kanssa ykköskerrokseen vessaan. Pesin hampaat ja olokin siitä parani. Keräsin koneen ja johdot ja tulin aamupalalle alas ja hieman irkkailemaan. Söin nakkipaketista puolet, join maitoni loppuun ja vedin hieman salaattiakin sekä pari tomaattia. Ostin myös kaksi olutta koska irkissä oli tylsää.

Näppäisin kuvan hostellistamme, joka on mielestäni tai silee ihan kiva.

Olimme saaneet aamusella 42$ parkkisakon. Jätimme Christiinan sillä rahalla vielä seuraavaan aamuun niille sijoilleen.

Päätimme lähteä hieman kävelemään. Kävelimme Old Montrealin alueelle ja kohtasimme kirkon.

Kirkkoon olisi maksanut sisään 5$ joten annoimme pitää tunkkinsa (Notre Dame on ilmainen). En osaa sanoa kirkosta mitään koska en osaa ranskaa. Jatkoimme kävelyä kunnes joki tuli vastaan ja käännyimme vasemmalle. Vastaan tuli iso kävelykatu taikka jonkin sortin aukio. Menimme krääsäpuotiin ja positiivisesti yllätti t-paita valikoima. Ostin kaksi. Olisi hieman tehnyt mieli ottaa vielä hyvänlaatuinen huppari, mutta kun oli jo yksi matkassa en kehdannut. Parit postikortitkin tarttui mukaan. Maksoimme ja poistuimme.

Alkoi olla taas jano. Suuntanamme oli Parc de Montreal tjsp. Viisaasti kuitenkin johdatin meidät sisään Les 3 Brasseurs nimiseen micro breweryyn näin pilkkoen matkamme helpommin rutistettaviin erikoiskokeisiin. Pienen säädön jälkeen sain tuopillisen panimon nimeä kantavaa olutta eteeni. Maultaan erinomaisen raikas ja hyvin janonsammuttava tumma olut. Hinta 6,50$ alc. 4,9% arvosana 9,5. Puoli pistettä piti rokottaa koska joutui ottamaan toisen janoonsa ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa. Paikassa oli paljon kauniita naisia tiskin molemmin puolin. James ei saanut vessassa mitään aikaiseksi ja minua alkoi hieman hassuttaa. Askel oli kevennyt huomattavasti pienen olut tankkauksen jälkeen. Kävelimme puistoon ja lähes ensitöikseni vihin sen meidän retkueemme käyttöön asiaankuuluvin menoin kaljan kirvoittamalla urealla. Olimme kuulleet hostellin suomalais vahvistukselta, että jonnekin ylös pääsee kävelemään. Sen kummemmin tilannetta pohtimatta aloin tarpoa pieniä yhä jyrkkeneviä polkuja ylöspäin. Loppupeleistä ei ehkä fiksuin reitin valinta, mutta minkäs teet. Lähes kalliokiipeilyksi muuttunut reitti sai kyllä toivomaan lisää juotavaa. Viimein hiestä märkänä olimme ylhäällä ja kävelimme paremmin merkattua reittiä näköalatasanteelle. Otin kuvan Montrealista ylhäältä.

Puistossa oli myös hyvin kesyjä oravia. Tämä perkele liikautti päätään juuri väärässä kohtaa ja juoksi sitten räkättäen metsään.

Aloimme kalppia takaisin kohti hostellia ja matkalla näimme lauman koulupukuisia tyttöjä. Pedobear kyllä hieman vilahti, mutta sain näystä hienon askartelu idean =D. Matkalle sijoittui St.Catherinella oleva ruokakauppa josta hankin hieman evästä.

Kämpillä laitoin kattilaan hieman vettä ja 400g jauhelihaa (beef). Pilkoin toisen isoista valkoisista sipuleistani ja kaksi tomaattia. Vihannekset sekaan ja hieman suolaa ja pippuria sekä tujaus oliiviöljyä. Pian oli herkullinen Pekka's special (pelkistetty) valmista. Söin lautasellisen ja kävin sitten suihkussa sekä noudin läppärin alakertaan jotta pääsisin jutustelemaan irkkiin. Ahmin toisenkin laitasellisen ja sain aikaan kovin virtahepomaisen olon. Hyvää oli kuitenkin.

Baarikierrokselle oli lähdössä hirmuinen lauma väkeä. Itse en jaksanut. Tuhoamme tässä nyt Jameksen kanssa toista kannullista sleemania. Jos kärsii unettomuudesta kannattaa herätä aikaisin, juoda aamusta lähtien pitkin päivää olutta, kävellä pitkin Montrealin katuja ja hieman kiipeillä. Tulee meinaan uni aika nopeasti. Vielä pitäisi jaksaa rustata parit kortit, että saa lähtemään Kanadan puolelta.

Ehkä ranskalaiset eivät sittenkään ole pahoja. Avasin juuri oven eräälle tytölle joka iloisesti kiljahti merci ! Itse sain Puttosmaisesti (nimi muutettu) vain murahdettua jotain 'jooh'. Täällä on hirviästi kauniita naisia ja vaikka normaalisti en kiinnitä tälläisiin asioihin kovinkaan paljon huomiota alkaa tämä olla jo silmiinpistävää. James kertoo asian olevan samoin myös ranskassa. Myös paljon vanhoja kuivakoita ja laihoja miehiä on runsaasti. Tämä on joku juoni.

Huomenna on aikainen herätys päästä karauttamaan uuden sakon edestä kohti New Yorkia.
Save a tree, eat a beaver !

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kortista, se oli aivan ihastuttava! Saapui eilen, eli viikon verran reissasi. Silmät kuules hymyilevät (wat? onko se mahdollista edes?) täällä.


ps. En itke.