Päivä 31 Ajelua

Aamu alkoi samoissa merkeissä kuin edellinenkin. Söin ensiavuksi eilisen subwaysalaatin mukana tulleita keksejä ja harjasin hiukseni. Kyllä hiusten harjaaminen poistaa nälkää, että pitäkääpä tytöt mielessä. Nielin vahingossa myös hieman hammastahnaa, mutta tätä en suosittele pitempiaikaiseksi ratkaisuksi nälänhallinnassa. Olimme eilen Lonely Planetia selatessa havainneet lupaavan aamupalapaikan mistä saa kuulemma hyviä munakkaita. Otimme auton alle ja karautimme matkaa. Parkkipaikka ravintola takapihalla ja siellä jouduimme roadragen (laus. roud reiz) uhriksi kun joku monivamma kääpiö kaasutti maalipintaamme hipoen vapaaseen ruutuun. Löysimme omamme heti seuraavasta rivistä, kun saimme ensin uskoteltua muorille, että olimme tulossa sinne mistä hän on poistumassa. Ei bongannut ilmeisesti vilkkuamme. Paikka oli kuitenkin pyssyllä täyteen ammuttu ja jonoa riitti ulos asti. Tyydyimme isoihin kahveihin (ja James johonkin viineriin) starbucksin kilpailijassa coffee bean & tee leaf ketjun paikassa. Hyvää sumppia sai sieltäkin. James väitti nähneensä täysin kommandona olevan naisasiakkaan, mutta oletan, että kuumuus oli sekoittanut päänsä.

Virkistyneenä ajoimme kohti hollywoodia. Parkkeerasimme paikallisen koskikeskuksen parkkitaloon ja aloimme katsella mistä saisi murua rinnan alle ja samalla parkkipaikan validoitua. Ensin lähdimme ulos missä jos jonkilaiseen asuun pukeutuneet ilveilijät antoivat turistien ottaa itsestään kuvia. Varoin tarkoin heitä kuvaamasta ettei kuuluisi: change ? Jotain kuvattavaa kuitenkin löysin.
Super size me bitch !

Fascinating !


Kävelimme bulevaardia pitkät pätkät ja lopulta käännyimme takaisin kohti kauppakeskusta.Pitkällisen sompailun jälkeen valitsimme italialaisen paikan ja sieltä ulkopyöydän varjosta. Näkymä oli alas alatasolle jossa oli jonkilainen lava ja penkkirivejä. Jonkilainen kilpa oli alkamassa. Ensin kuitenkin söimme. Oma menyyni oli lähes sama kuin eilen Toastissa, mutta tarjoilija oli mies, annokset pienempiä ja kalliimpia. Noh ei tullut vielä kipuraja vastaan ja ruoka oli kuitenkin hyvää. Lähdimme alas tarkastelemaan kilpaa joka oli osoittautunut jonkinlaiseksi popstar,idols tahi talentti showksi. Huomioni kiinnitti kuitenkin eräs järkyttävän suuri ruukku josta oli tehty tuhkakuppi.

Emme jääneet seuraamaan kisaa koska luonto kutsui taas. Seuraava kohteemme oli mulholland drive.

Uskomattomia maisemia ja kiva kiemurainen joskin hieman huonokuntoinen tie. En pistä tähän kuvaa hollywood merkistä enkä hollywood bowlista koska kamerallani ei tullut niistä hyviä kuvia. Jameksen kamerasta kun saan kuvat niin tulee isompi päivitys. Ajelimme takaisin alas ja suuntasimme kohti kaupunkia. Yhtäkkiä havaitsimme olevamme taas west hollywoodissa.

hmm.. epäilykset heräsivät ja vahvistettiin 3 sekunnin päästä kun ohi ajoi auto..

..kuusi miestä sisällä.

Pyörimme hieman autolla lisää ja päädyimme ajamaan beverly hillsiin.

Suoritimme pakolliset kekeilyt. Huomasimme taas että meksikaanit eivät piittaa kylteistä. Lähdimme ajelemaan kohti Union Stationia. Matkalla sydämen tykytyksiä aiheutti jälleen yksi liikenne urpo joka meinasi ajaa päälle tullessaan parkkitalosta.

Union Station kylpi auringon valossa nätisti.

Lähdimme ajamaan kohti Hostellia. Matkalla jumituimme hienoiseen ruuhkaan ja opimme, että meksikolaisten miesten mielestä on parasta ajaa aivan toisen perässä ja kaasutella ja pysähdellä. Tööttiä he käyttävät liberaalisti toisten ajaessa tasaisesti eteenpäin ja ilmeisesti uskovat, että näin pääsee nopeammin etenemään. Vittu mitä urpoja.

Muutenkin amerikkalaiseen autokulttuuriin liittyy pieniä erikoisuuksia. Renkaita ei vaihdeta ennenkuin ne hajoavat alle. Tästä syystä jokainen tienvarsi on täynnä hajonneiden renkaiden palasia. Ja välillä isommat kappaleet päätyvät ajoradalle. Tööttiä käytetään kun ei muuta osata. Töötti on myös väline jolla tervehtiä kavereita. Vilkun käytön taitaa vain aniharva. Ja onhan se turha jos joka paikassa on liikennevalot tai muut autoilijat ovat telepaatteja. STOP merkki on tällä mantereella varsinaisen inflaation kourissa. Niitä on joka paikka väärällään. Parhaimmillaan risteyksessä neljään suuntaan kaikilla on stop merkki. Autolla ajetaan ikkuna auki ja ilmastointi täysillä ja valitetaan kun bensakin on niin kallista, että tarvitsee rukouspiirejä huoltoasemien pihalle ja presidentin on otettava siihen kantaa. Ehkä tämä selittää osan asioista.

Tämän muuten ytimekkään kannanoton on ilmeisesti päässyt kuitenkin rustaamaan sama veikko joka ne tietkin maalaa =P.

Jaahans kello on puoli kahdeksan ja voisipa harkita kaupassa käyntiä jos virtaa riittää. Näihin kuviin näihin hikisiin tunnelmiin.