Saimme kovasti tänään aikaiseksi ja kävelimme kaupunkia ristiin rastiin noin 11 tuntia. Aluksi suuntasimme washington monumentille (se suuri obeliski) jonne oli jo klo 9 hirviät jonot ajastettujen lippujen tykö. Puolentunnin jonotuksen jälkeen selvisi, että hissi oli mennyt rikki. Olin valmis kävelemään, mutta sitäkään mahdollisuutta ei annettu. Lähdimme puskemaan eteenpäin lämpötilan yhä noustessa korkeammalle noin 34 asteeseen. Kuljimme kohti capitol hilliä ja penkillä puun varjossa levähtäessä ja Jameksen syynätessä rakkolaastariaan todistimme yhden todella nätin taskuun pysäköinnin. James romutti jo yhden auton vaikka tilaa oli reippaasti enemmän (oikeasti vain pieni naarmu takapuskuriin, mutta Jameksen mukaan amerikassa ne on autossa sitä varten). Räpsimme kuvia kongressi rakennuksesta (se valkoinen kupoli). Selvisi myös miksi se patsas siellä katolla katsoo itään. Sitten talsimme kongressin kirjastoon, jossa taas mustat turvanaiset syynäsivät Jameksen kassit. Hieno oli kirjasto mutta perus yleisö ei pääse kuin murto-osaan rakennuksesta. Esillä oli paljon kaikkea, mutta ei jäänyt paljon käteen ilman hyvää opasta kun ei itse jaksanut kaikkea lukea. Kävimme vessassa ja päätin tämän kirjaston perusteella, että kun kasvan isoksi niin minullekin tulee valkoista marmoria sisustukseksi ja ainakin yksi mosaiikki minkä varpaat seuraavat minne vain kuljet.
En tiedä kerroinko, mutta reissun uusi henkilökohtainen tavoite on kuvata kaikki mahdolliset pronssitissit tai minkä tahansa patsaan. Nämäkin kuvat lupaan vielä saattaa kaikelle kansalle näkösälle. Tissejä on kasassa nyt 3? paria. Perkeleen ranskalaiset tulivat tuohon viereen 20 ihmisen porukalla molottamaan ja wlan on hidas paska. Alkaa taas nahka käydä pienessä. Yritetään silti jatkaa.
Jatkoimme kirjastolta national archivesiin jossa oli taas paljon nähtävää ja ehkä hieman paremmin esille laitettuna. Zekkasimme pienen odottelun jälkeen myös must see nähtävyydet elikkäs kolme kovaa : Declaration of independence, The Constitution ja Bill of rights. Magna Carta löytyi myös. Kävimme myös vessassa ja ostin lahjapuodista kivoja kortteja. Fiksusti eivät myyneet putiikissa postimerkkejä. kek.
Jatkoimme matkaa pienen arpomisen jälkeen kohti FBI:tä elikkäs J Edgar Hoover buildingia katsomaan josko Fox Mulder olisi paikalla. Miestä ei näkynyt missään joten tyydyimme räpsimään parit kuvat talosta. Alkoi olla nälkä ja olimme päättäneet mennä syömään päivän pääaterian Hooterssiin. Matkalla tuli vastaan Navy memorial park tjsp. Paras iskulause oli laivaston miinan raivaajilla : Initial succes or total failure.
Loputtomalta tuntuneen kuumassa talsimisen jälkeen olimme Hooterssin ovella. En ole ennen käynyt ja nyt olen. Tämä oli se virstanpylväs. Sisällä ihana viileys ja hyvännäköisiä isotissisiä tarjoilijattaria. Istuimme alas ja tyttö tuli tervehtimään ja kysymään mitä saisi olla. Istui siinä hetken jututtamassa ja minä nyökyttelin päätä kun silmät tahtoivat seilata. Päätin pätkäistä toisen virstan pylvään ja tilasin tuopillisen bud lightia. Olin jo kauan uhonnut että juon tätä vähintään pullon täällä ollessani. Kylmänä siitä holahti puolet ekalla huikalla, mutta jälkimaku on lähellä vedellä laimennettua paripäivää avonaisena seissyttä Koffia. Ei ollut hyvää loppukaan. Tilasimme buffaloplatterin ja boneless chicken wingsit. Mausteisuus oli aivan täydellisesti kohdillaan. Tarjoilijamme kävi höpöttelemässä meille välillä ja osoittautui harvinaisen fiksunoloiseksi. Otimme vielä kannullisen heinekenia jotta saisi bud light maun pois suusta. Fiilis oli kieltämättä aika reteä vetää hyvää safkaa suuhun kylmän oluen kera ja ahmia tyttösiä samalla silmillään. Näitä suomeenkin heti. Kaikki setit oluineen päivineen maksoi 49$ ja annoimme tädille 60 kun oli niin kivaa. Ainoana miinuksena voi sanoa, että virallisten tiimipaitojen osto epäonnistui kun pienin koko oli xl. Jotain kuitenkin jäi mukaan, mutta mitä ja kenelle on salaisuus.
Maha täynnä ja pienessä hönössä köpöttelimme kukkakauppaan. Hetken miettimisen jälkeen ostimme sinisen maljakon ja pari valkoista ruusua ja jonkun risun viemisiksi Lauri Törnin haudalle. Kamat kantoon ja metrolla Arlingtonin hautuumaalle. Matkan aikana oli satanut, mutta pilvet olivat jo väistymässä. Sain napsaistua kivan kuvan kun pilvistä kajastelee pari valopilaria valkoisten hautakivirivistöjen päälle.
Hautuumaan tunnelmia.
Asettelimme kukkaset paikalleen ja syynäsimme ja kuvasimme tovin.
Laurin kukat.
Talsimme takaisin visitors centerin vessan kautta metroon ja takaisin kämpille. Suihkun jälkeen otin käyttöön wal-mart kalsarit jotka ovat aavistuksen reilun kokoiset, mutta onneksi kukaan ei näe valkoista reunusta pilkottavan housunreunan yli jos pitää paitaa päällä. Pian muuten räpäyttäjäksi luulevat ja ampuvat.
Pienenä yhteen vetona washingtonista voi sanoa, että täällä on ihan homo kuuma ja kosteaa. Kodittomia on tähän mennessä 10 kertainen määrä new yorkiin verrattuna (siellä näin yhden ja täällä noin 10 =P). Lähes kaikki museot ja nähtävyydet ovat ilmaisia ja niihin on jonoa joskus enemmän ja joskus vähemmän. Näkemisen arvoisia paikkoja täällä on perkeleesti enemmän kuin mitä viidessä päivässä kerkiää koluta. Paikkoja pidetään ainakin keskustan alueella todella siistissä kunnossa. Metro pelaa, mutta on jotenkin natsimainen systeemi. Niin ja tämmöiset hostellit on varsinaisia misu centraleja. Nainen kotona ja lompakossa pitää poissa pahanteosta.
Huomenna aikainen herätys että pääsee sinne monumentille ja vielä pariin paikkaan. Sitten 9 tuntia autossa kohti atlantaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti